Joda Fairfax
Luonnekuvaus Ajaessa Foxilla on alussa aivan muu kuin ravi mielessä, mutta nyttemmin se on onnistunut ihmisten avustuksella kanavoimaan voimansa ja taitonsa työntekoon - mutta helppoa se ei ole ollut. Kärryjä ei Fox ole koskaan potkinut, vaan se on tyynen rauhallissti yleensä ajanut ulos kärryuransa alkuaikoina, mutta näinkin vain pari kertaa. Foxin liikkeet ovat yleensä alussa yhtä kipittelyä, mutta ponin lämmetessä askel venyy ja venyy - ja kiihtyy. Hiitillä herra yrittää aina parhaansa, mutta ei se silti välttämättä ole juuri se poni joka rikkoo maailmanennätyksen. Fox on työn mies, ja se pitää eniten melko raskaasta nopeusharjoittelusta, kun taas rauhallisilla metsälenkeillä se turhautuu ja alkaa puolitahallisesti säikkyä kaikkea mahdollista. Kilpailutilanteissa Fox ei koskaan hermoillut, vaan oli alusta asti mukana hommassa täydellä mielenkiinnolla. Joka kerta katsoessani tätä urheaa pikkuponia kisapaikalla, en näe siinä jännityksen häivääkään. Fox on siis oikea toiminnan mies. Muita poneja ei herramme pelkää, vaan kiilaa urheasti ohi jos on pienintäkään mahdollisuutta. Fax on myös erittäin selvillä tasostaan ja sen ego on suuri, eli kisapaikalla tarkkailun kohteeksi joutuvat kilpatoverit - ja lähes aina tammat, joskus saattaa kilpailijaorikin tarttua tähtäimeen, jolloin Fax luimistelee hieman. Fox on kaikkea muuta kuin "hiljainen hiihtäjä", vaan sitä kuvaisi kilpailuissa pikemminkin "äänekäs rynnijä-jota-kannattaa-muiden-ponien-pelätä". Siis Foxin ego on erittäin suuri, kuin myös sen luulot itsestään. Muiden hevosten seurassa Fox kuvittelee aina olevansa kuningas ja jokaisen tamman olevan valmiina toimintaan sellaisen urhon kanssa kuin se. Ylisuuriegoinen herra ei voi uskoa silmiään, jos neitokainen antaakin pakit tai joku yrittää alistaa sen. Fox on kuningas, diktaattorihallitsija ja sillä selvä, muu ei pojalle kelpaa. Fox ottaa ylimielisen luonteensa vuoksi uudet kaverit vastaan huonosti, mutta huomattuaan sen olevan kuitenkin kiva kaveri, herra heltyy ja villiintyy suloiseen hevosenleikkiin kaapaten toisen mukanaan. Ryhmähenkeäkin herrasta löytyy kyllä, ja kovan kuoren alla piileskelee kohtelias poniherra! Sukutaulu
Foxin isänpuoleisesta suvusta löytyy huippunimiä vaikka millä mitalla, ja kukapa voisi unohtaa sen rautiaan isän, Ebenezerin? Ori on melkein miniatyyrikokoa, mutta suuruus ei herran menoa ole haitannut tai tule haittaamaan. Ebenezerin statistiikasta löytyy huippulukemia, kuten myös sen jälkeläislistaltakin - elijälkeiläisiä löytyy Monta isolla M 'llä. Suurin osa Ebenezerin varsoista on syntynyt tammoina. Oriin jälkeläisistä Fox on toiseksi viimeinen, sillä nyt jo korkeassa iässä oleva poniherra nauttii hyvin ansaituista eläkepäivistään sekä kilpailujen että asutusten osalta. Ebenezerin isä puolestaan on komea ruuna Enock. Enock oli pelkkä harrasteponi, mutta herra starttasi muutamia kertoja raveissa melko hyvällä menestyksellä sijoittuen ensimmäisissään - siitä huolimatta starttien määrä jäi alle kahteenkymmeneen. Näyttelykehissä Enock onkin suurimman menestyksensä saavuttanut - herra on myös kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle. Jälkeläisiä on vain yksi, Ebenezer, jonka ori sai ennen ruunaamistaan. Ebenezerin emä puolestaan oli kuvankaunis tamma Abicail. Abicailin raviura oli niitä parhaimpia, ja starttasipa tamma pari kertaa valjakkoajossakin - ei tosin hyvällä menestyksellä. Tamma oli väriltään kirjava, ja sillä oli sininen herasilmä. Kevytrakenteinen ponitamma hurmasi kaikki siis taitojensa lisäksi ulkonäöllään. "Attacee!"-oli Abicailin tunnuslause, sillä tamma oli poikamaisen ronski ja rohkea kuin mikä. Foxin emä, Joda Allison, on Flint G. 'n ensimmäisiä "Joda"-kasvatteja. Allison on vielä melko nuori tamma, helmikuussa 2008 7-vuotias, joten se ehtii vielä parantamaan jo valmiiksi päätähuimaavia tuloksiaan ja statistiikkaansa. Tamma on väriltään kimo ja luonteeltaan yhteistyöhaluinen ja mukava. Miellyttämisenhaluakin löytyy neidiltä - siis sanalla sanoen kaikkea mitä ponilta odottaa! Mukaan lukien tietysti ne pienet temput ja huonot päivät, jollaisia Allisoniltakin löytyy kyllä, eli ei tamma mikään miss täydellisyys aina ole. Jälkeläisiä tammalta löytyy vasta kolme. Allisonin isä oli enemmänkin valjakkopuolella toiminut ori Chilton. Raveissakin ori oli pari- kolme kertaa käväissyt - ja kaikkina paitsi yhtenä kertana tulos oli ollut hylkäys liikojen laukkojen takia, ja kun niin ei lopulta käynyt, herra oli viimeinen. Hauskaa oli silti kaikilla! Chilton siis yllätti kaikki tämän jälkeen valjakkokyvyillään, joista tarkkuuskokeessa herra menestyi parhaiten. Parivaljakossa poika ei kuitenkaan koskaan viihtynyt. Allisonin emä puolestaan on ilmeisen vanhaksi elänyt My Bee, joka on niitä Britannian harvoja mutta laadukkaita "My"-kasvatteja, joita ei ole kuin parisenkymmentä - mukaan lukien Been täysveli My Charlie, jota vastaan Beekin on usein kilpaillut - pikkuveli vei kuitenkin useimmiten voiton... Silti Bee on tämän pienen ja kuuluisan My-kannan parhaiten menestyneitä poneja - myös näyttelyidenkin osalta, ja Bee on kantakirjattu toiselle palkinnolle.
|
![]() 16.05.2008 - päiviteltiin kalenteria |
